Etusivu / Suomeksi / Club Opera / Oopperasanastoa

Aaria
Yhden laulajan usein melko laaja soolonumero. Monasti oopperasävellyksen musiikillisesti tärkein osatekijä.

Alkusoitto
Ennen varsinaisen tarinan ja lauluosuuksien alkua oleva orkesterinumero. Voi olla teemoiltaan itsenäinen ”irtonumero”, mutta usein esittelee myöhemmin tulevia keskeisiä lauluteemoja tai ainakin luo tarinan mukaista etukäteistunnelmaa.

Altto
Matala naisääni (esim. Laura Nykänen).

Baritoni
Keskikorkea miesääni (esim. Jorma Hynninen, Tommi Hakala, Raimo Laukka, Hannu Niemelä).

Barokki
Musiikin tyylikausi n. 1600 – 1750. Oopperoita sävelsivät mm. Monteverdi,  Händel, Vivaldi, Telemann…

Basso
Matala miesääni (esim. Matti Salminen, Jaakko Ryhänen, Jyrki Korhonen).

Bassobaritoni
Baritonia matalampi miesääni (esim. Juha Uusitalo, Hannu Forsberg). Laulaa joskus myös ”normaaleja”  baritoni- tai bassoroolejakin.

Duetto
Sävellys kahdelle laulajalle (tai soittajalle). Useimmiten laulajat laulavat osittain dialogina, osittain samanaikaisesti.

Ensemble
Kohtaus, jossa useita laulajia laulaa samanaikaisesti tai vuorotellen.

Intermezzo
Välisoitto, kesken oopperaa oleva orkesterinumero.

Klassismi
Musiikin tyylikausi n. 1750 – 1820. Oopperoita sävelsivät mm. Haydn, Mozart, Salieri, Beethoven…

Koloratuuri

Korukuvio (nopea juoksutus, trilli ym.), joita säveltäjät hyvin usein ovat kirjoittaneet korkeille sopraanoille > koloratuurisopraano.

Kontra-altto
Alttoa matalampi naisääni, hyvin harvinainen ääniluokka.

Kontratenori
Tenoria korkeampi, alton korkeudelta laulava miesääni (esim. Teppo Lampela). Tälle ääniluokalle sävellettiin erityisesti barokkiajalla.

Korrepetiittori
Harjoituspianisti, joka soittaa harjoituksissa orkesterin osuudet. Usein tekee työtä myös laulajien kanssa henkilökohtaisesti ennen näyttämöharjoitusten alkua. Harjoituskaudella laulajan (ja kapellimestarinkin) ”paras ystävä”.

Kvartetto
Sävellys neljälle laulajalle (tai soittajalle), vrt. ensemble.

Kvintetto
Sävellys viidelle laulajalle (tai soittajalle), vrt. ensemble.

Libretto
Oopperan teksti, pohjautuu usein romaaniin tai näytelmäkäsikirjoitukseen (libretisti = libreton kirjoittaja).

Mezzosopraano
Keskikorkea naisääni (esim. Monica Groop, Lilli Paasikivi).

Partituuri
Koko oopperan (kaikkien laulajien ja soittajien osuudet ym.) sisältävä kirja. Kapellimestarin työkalu. Pianopartituurissa orkesterin osuus on sovitettu pianolla soitettavaksi. Sitä käyttävät mm. korrepetiittorit, laulajat, ohjaajat, kuiskaajat, musiikkijärjestäjät ym.

Resitatiivi
Puhelaulu: laulettu osuus, jossa tekstillä on melodiaa merkittävämpi rooli. Tekstin tavujen sävelkorkeus on määrätty, mutta rytmiä ja esitysnopeutta voi laulaja tulkita vapaammin. Juonen kannalta erittäin merkittävässä osassa varsinkin barokin ja klassisen kauden oopperoissa.

Romantiikka
Musiikin tyylikausi n. 1820 - . Oopperoita sävelsivät mm. Verdi, Wagner, Puccini, Bizet, Tsaikovski…

Sekstetto
Sävellys kuudelle laulajalle (tai soittajalle), vrt. ensemble.

Sopraano
Korkea naisääni (esim. Karita Mattila, Soile Isokoski, Helena Juntunen, Camilla Nylund).

Tenori
Korkea miesääni (esim. Jorma Silvasti, Raimo Sirkiä, Topi Lehtipuu, Tuomas Katajala).

Tertsetto
Sävellys kolmelle laulajalle (tai soittajalle), vrt. ensemble.

Trilli
Kahden vierekkäisen sävelen nopea vuorottelu, käytössä varsinkin barokkiajan musiikissa, vrt. koloratuuri.

Verismi
(it. vero = todellinen), 1800-luvun lopulla yleistynyt oopperasävellystyyli, joka pyrki kuvaamaan arkielämän tapahtumia ja luomaan teatterin kannalta uskottavan todellisuuden, roolihahmot ”tavallisia” ihmisiä.