Kategoriat Virittäydy

Koskettava Katja Kabanova

Prahan kansallisoopperan vierailunäytösten kaksi teosta ovat tunnelmaltaan toistensa täysiä vastakohtia. Aikamme merkittävimpiin ohjaajiin lukeutuva Calixto Bieito tuo näyttämölle tukahdutettujen tunteiden tragedian. 

”En halua päättää yleisön puolesta, mitä heidän pitäisi tarinasta ajatella tai onko siinä jokin erityinen viesti. Minulle Katja Kabanovassa on kyse rakkauden ja kunnioituksen tarpeesta, tukahdutetuista tunteista ja oikeudesta tehdä valintoja”, sanoo ohjaaja Calixto Bieito. ”Tarina on syvästi inhimillinen.”  

Katalonialaissyntyisellä oopperan Quentin Tarantinoksikin kutsutulla Calixto Bieitolla on maine ohjaajana, jota joko ylistetään tai vihataan yhtä kiihkeästi. Bieito kävi katolista jesuiittakoulua ja sanoo oppineensa kouluvuosinaan paljon elämästä ja mustasta huumorista. Viittä kieltä puhuva Bieito kasvoi perheessä, jonka äiti oli amatöörilaulaja ja isä rautatieinsinööri. Isäänsä Bieito on kuvannut kärsivälliseksi työväenluokkaiseksi mieheksi, jolla ei ollut muuta tekemistä taiteen kanssa kuin suuri rakkaus hyviin lauluääniin ja zarzuela-traditioon. Perheen toinen poika ja useat Bieiton serkuista ovat muusikoita.  

”Minulle Katja Kabanovassa on kyse rakkauden ja kunnioituksen tarpeesta, tukahdutetuista tunteista ja oikeudesta tehdä valintoja.” Ohjaaja Calixto Bieito

Calixto Bieiton teatterikäsitykselle on ominaista tinkimättömän ajanmukaisuuden henki. Bieito tunnustaa myös ohjaavansa mielellään teoksia, joiden kieltä hän ei lainkaan tunne. ”Se vapauttaa ja antaa tilaa intuitiolle. Pääsen syvemmälle tarinaan äänimaailman kautta, mielikuvitus saa toimia!” Tästä syystä Bieito kertoo nauttineensa työskentelystä Pohjoismaissa. ”Kun kieltä ei osaa, vapautuu myös kulttuurisista siteistä ja pääsee keskittymään vain taiteeseen. Strindbergin ohjaaminen ruotsiksi oli aivan mahtavaa.”  

Kylmien tunteiden tarina 

Leoš Janáček kirjoitti elämänsä loppupuolella tärkeimmät teoksensa, oopperat Katja Kabanova, Ovela kettu, Tapaus Makropulos ja Kuolleesta talosta. Niistä kaikista huokuu hänen vahva draamantajunsa ja suuri empatiansa henkilöhahmoja kohtaan. Katja Kabanovan päähenkilö elää rakkaudettomassa avioliitossa heikkotahtoisen ja äitinsä käskyjä noudattavan Tihonin kanssa. Tietäen tekevänsä synnin, Katja tunnustaa parhaalle ystävälleen rakastavansa toista miestä, Borista.  

Toista miestä rakastanut Katja tekee ratkaisunsa ja katoaa joen kuohuihin.

Miehensä ollessa matkoilla Katja tapaa salaa Boriksen ja paljastaa tälle tunteensa, mutta ymmärtää myös joutuvansa maksamaan kalliisti onnenhetkestään. Synnintunnon musertama Katja tunnustaa tapahtuneen miehelleen ja poistuu myrskyävään yöhön. Volga-joen rannassa hän kohtaa ja hyvästelee Boriksen, joka on raskain sydämin lähdössä pitkälle matkalle setänsä lähettämänä. Katja tekee ratkaisunsa ja katoaa joen kuohuihin. Tihon yrittää pelastaa vaimonsa ja syyttää äitiään Katjan itsemurhasta. Äitiä tapaus ei tunnu liikuttavan lainkaan. Hän tyytyy kylmästi kiittämään paikalle saapuneita avusta. 

Kieli ja musiikki 

Janáčekin ooppera perustuu 1800-luvun tärkeimpiin venäläisiin draamakirjailijoihin lukeutuvan Aleksandr Ostrovskyn näytelmään Myrsky, joka suomennoksena tunnetaan nimellä Ukonilma. Janáček näki Myrskyssä itselleen sopivaa maanläheisyyttä, eikä ollut ainut tekstin innoittama säveltäjä. Tšaikovskin e-molli-alkusoitto Myrsky op. 76 valmistui vuonna 1864. Mariinski-teatterissa esitettiin 1867 Vladimir N. Kperovin samanniminen ooppera, joka on vain yksi useammasta näytelmän pohjalta kirjoitetusta venäläisestä oopperasta.  

”Oli upeaa toteuttaa tšekkiläinen ooppera tšekkiläisten taiteilijoiden kanssa, jotka hallitsevat sekä kielen että musiikin täydellisesti. Janáčekin musiikki on hyvin vahvasti sidoksissa tekstiin.” Espanjalaista kirjallisuutta ja taidehistoriaa Barcelonan yliopistossa opiskellut Bieito kokee kertomuksen tunnelmassa vahvaa yhtäläisyyttä Federico García Lorcan runoihin.  

Mustavalkoinen maailma 

Bieiton ohjaaman Katja Kabanovan alkuperäinen ensi-ilta Prahassa siirtyi koronavuosilta tammikuun loppuun 2022. Visuaalisesti teos on pelkistetty, värimaailma miltei mustavalkoinen. ”Saan paljon vaikutteita visuaalisesta ympäristöstäni. Ihmisten katseista, katunäkymistä ja arkkitehtuurista, jota rakastan. Valokuvataide on minulle erityisen läheistä ja nuorempana harrastin myös maalaamista.”  

Ensi kesän vierailuaan Calixto Bieito sanoo odottavansa innolla. ”Tottakai olen tulossa”, hän huikkaa puhelumme lopuksi ja kiirehtii sitten takaisin harjoituksiinsa Lyonissa. Savonlinnalla on hänelle paljon tarjottavana. 

Katja Kabanova Olavinlinnassa Prahan kansallisoopperan esittämänä 29.7. ja 1.8.2024, liput ja lisätiedot tästä.

Teksti: Hannele Eklund