Kaija Saariahon ooppera Adriana Mater on valmistumisestaan asti ollut ajankohtainen. Nimeämättömään paikkaan sijoittuvan tarinan alussa ollaan sodaksi puhkeavan konfliktin kynnyksellä. Vaikka aseet lopulta vaikenevat, pahuuden kokemukset jatkavat elämäänsä ihmisten mielissä. Miten sellaisesta selvitään?
Kaija Saariaho on todennut, että Adriana Mater -ooppera oli vaativin hänen koskaan säveltämistään teoksista. Ei pelkästään pituutensa ja laajuutensa vuoksi, vaan myös siksi, että aiheen ja henkilöhahmojen kanssa oli raskasta elää joka päivä kolme vuotta kestäneen sävellysprosessin ajan. Samalla tavalla vaativa oli myös hänen viimeinen oopperansa Innocence (2021).
Adrianan tarina
Vuonna 2006 Pariisissa kantaesitetyn Adriana Materin keskeinen teema on rakkauden ja vihan synty ihmisen sisimmässä, ja miten ne kietoutuvat toisiinsa inhimillisen elämän ääritilanteissa, kuten sota tai lapsen syntymä. Oopperan päähenkilö Adriana joutuu raiskatuksi. Tekijä on samalla kylällä asuva Tsargo, jonka Adriana on monta kertaa yrittänyt torjua. Sotilaspuvun ja aseen antamalla itsevarmuudella Tsargo kuitenkin onnistuu tunkeutumaan tytön kotiin ja Adriana tulee raskaaksi. Sisarensa Refkan vastustuksesta huolimatta Adriana pitää lapsen ja synnyttää pojan, jolle antaa nimeksi Yonas.
Adriana kasvattaa poikansa rakkaudella, mutta pelko pahuuden siirtymisestä joko verenperintönä isältä pojalle tai äidin ajatusten kautta piinaa viatonta Adrianaa. Voiko raiskauksesta alkunsa saanutta lasta rakastaa? ”Kuka on tämä olento, jota kannan? Onko lapseni Kain vai Abel”, Adriana pohtii. Kun Yonas 17-vuotiaana saa tietää alkuperästään, hän vannoo tappavansa isänsä. Totuuden hetki koittaa, kun Tsargo sodan loputtua palaa kylään.
Kahden sydämen lyönnit
Oopperan musiikissa tärkein on ”sydänmotiivi”, jonka idea syntyi Saariahon odottaessa ensimmäistä lastaan ja hänen kehossaan sykki kaksi sydäntä. Hän käytti motiivia jo Kaukainen rakkaus -oopperassaan, mutta Adriana Materissa lyömäsoitinten pistemäinen rytmi laajenee, ja sen mukaan on nimetty ensimmäisen näytöksen kolmas kohtaus ”Deux coeurs” (Kaksi sydäntä).
Raiskatuksi tulleiden naisten kohtaloita ja sotien jälkeensä jättämiä kostonkierteitä on silmiemme edessä päivittäin. Adriana Materin valmistumisen aikoihin Balkanin sota oli vielä hyvin muistissa. Tänä päivänä tuoreita vertailukohtia oopperan tapahtumiin on vielä enemmän. Adriana löytää pimeyden keskeltä lohdun: ”Emme saaneet kostoa, mutta me pelastuimme.”
Tekijät
Kaija Saariahon ja oopperan libretisti Amin Maaloufin yhteistyö kesti yli 20 vuotta ja alkoi oopperasta Kaukainen rakkaus. Pariisissa asuva Maalouf on kotoisin Libanonista, josta joutui pakenemaan perheineen vuonna 1976 maassa riehuneen sisällissodan vuoksi. Vuonna 1949 syntynyt Maalouf aloitti uransa kansainvälisestä politiikasta kirjoittavana toimittajana Al-Nahar-sanomalehdessä. Ranskassa hän jatkoi uraansa kirjailijana. Hän on saanut teoksistaan useita palkintoja, muun muassa arvostetun Goncourt-palkinnon vuonna 1993 romaanistaan Le rocher de Tanios (suomennettu Siipirikko mies). Hän on myös Ranskan akatemian jäsen.
Kaija Saariaho (1952–2023) on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oopperasäveltäjä, vaikka hän vielä 1980-luvun puolivälissä itse arveli, ettei koskaan säveltäisi oopperaa. Saariaho sävelsi paljon lauluäänelle. Sekä teksti että visuaalisuus olivat hänelle tärkeitä. Väristä, sävyistä ja harmoniasta tuli Saariahon sävellysten keskeinen elementti hänen opiskeltuaan Freiburgissa 1981–1982 Brian Ferneyhoughin ja Klaus Huberin sävellysluokalla. Uusien sointivärien etsiminen johti myös tietokoneen käyttöön ja vei hänet Pariisin uuden musiikin keskukseen Ircamiin 1982. Pariisista tuli myös hänen kotikaupunkinsa.
Saariahon suhde Suomeen säilyi tiiviinä läpi hänen elämänsä. Hänen 70-vuotissyntymäpäiväänsä juhlittiin lukuisin konsertein ja hänelle myönnettiin harvinainen akateemikon arvonimi maaliskuussa 2023. Kaija Saariaho oli aina valmis puolustamaan taiteen asemaa ja totesi arvonimen johdosta kirjoittamassaan kiitospuheessa: ”Maailmassa, jossa jokainen helposti elää omassa kuplassaan, on vaarana, että kokonaiset sukupolvet sulkeutuvat sisäänsä, ellei taidekoulutuksen ja taide-elämysten kautta jatketa ovien lakkaamatonta avaamista.”
Adriana Mater Olavinlinnassa 2. ja 4.8.2024, liput ja lisätiedot tästä.
Teksti: Hannele Eklund
