Ensimmäiset Oopperajuhlat pidettiin kesällä 1912. Aino Ackté lunasti lupauksensa ja teki Olavinlinnasta suomalaisen oopperataiteen tyyssijan – viitenä kesänä linnassa esitettiin viisi suomalaista oopperaa, esillä oli siis käytännössä miltei koko siihen asti Suomessa sävelletty oopperatuotanto. Ensimmäisenä ulkomaisena oopperana esitettiin v. 1916 Charles Gounodin Faust Margaretan roolissa Aino Ackté, oopperamaailman suurten näyttämöiden primadonna.
Ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous, Suomessa puhjennut sisällissota ja niitä seuranneet taloudelliset vaikeudet romahduttivat Aino Acktén suuret suunnitelmat, mutta tapahtuman maine oli ehtinyt jo levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Vuonna 1930 koettiin Oopperajuhlien ensimmäinen kantaesitys, Ilmari Hannikaisen laulunäytelmä Talkootanssit.
Uusi alku
Vuodesta 1955 järjestetyt Savonlinnan musiikkipäivät otti ohjelmaansa oopperakurssin v. 1962.
Kurssilla opettajana olleen wieniläisen kamarilaulajan Peter Kleinin mielestä Olavinlinna sopi mainiosti oopperakurssin esityksen näyttämöksi. Muutaman kesän ajatusta kypsyttelivät Kleinin lisäksi myös savonlinnalaiset ooppera-aktiivit Viljo Virtanen, Pentti Savolainen ja Pertti Mutka.
Suomalais-itävaltalaisen kvartetin ideat ja suunnitelmat kasvoivat yhä kunnianhimoisemmiksi ja lopulta esitettäväksi teokseksi valittuun Beethovenin Fidelioon haluttiin opiskelijoiden lisäksi myös toinen, suomalaisista huippusolisteista koottu miehitys. Vuosien suunnittelu huipentui kesällä 1967: Fidelion televisioidussa ensi-illassa linnanpihan täyttäneen yleisön joukossa kunniavieraana oli myös tuolloinen Suomen presidentti, Urho Kekkonen. Savonlinnan Oopperajuhlat oli saanut uuden, loistavan alun!
Oopperajuhlat on kasvanut tästä viikon tapahtumasta kuukauden mittaiseksi kansainväliseksi festivaaliksi. Sen kävijämäärä on noin 65 000-70 000 ja siitä vajaat 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Savonlinnasta on tullut käsite oopperanystävien keskuudessa kautta maailman. Juhlien taiteellinen taso herätti jo 1970-luvulla laajalti kiinnostusta ja ihailua, etenkin kun tapahtuman taiteellinen johtaja, maailmankuulu basso Martti Talvela, toimi tinkimättä pyrkiessään samaan päämäärään kuin aikanaan Aino Ackté – Savonlinnan tuli saavuttaa Euroopan suurten festivaalien taiteellinen taso ja samalla esittää maailmalle suomalaista oopperaosaamista parhaimmillaan.
Kantaesitykset
Savonlinnan Oopperajuhlilla on ensimmäisen tilausteoksen, Talkootanssien jälkeen kantaesitetty kolmetoista oopperaa. Ensimmäisen ensi-iltansa ovat Savonlinnassa saaneet Aulis Sallisen oopperat Ratsumies (1975), Kuningas lähtee Ranskaan (1984, yhteistilaus Covent Gardenin ja BBC:n kanssa) ja Palatsi (1995), Paavo Heinisen Veitsi (1989), Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi (1997) sekä Herman Rechbergerin, Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon ainutlaatuinen kolmen yksinäytöksisen oopperan kokonaisuus Aika ja uni (2000). Kaudella 2007 sai kantaesityksensä Olli Kortekankaan säveltämä ooppera Isän tyttö.
Kesällä 2012 Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuotta juhlittiin peräti kahden kantaesityksen voimin, jotka molemmat olivat uranuurtajia Oopperajuhlien ohjelmistoprofiilissa: Kimmo Hakolan säveltämä La Fenice oli ensimmäinen suomalainen ooppera italiankieliseen librettoon ja kansainvälisen Opera by You -internet-yhteisön ideoima ja suurelta osalta myös toteuttama, englanniksi laulettu Free Will oli syntyprosessinsa kautta poikkeuksellinen oopperaprojekti.
Oopperajuhlat teki uuden taiteellisen avauksen kesällä 2004 esittämällä Jaakko Kuusiston perheoopperan Koirien Kalevala, jota seurasi vuonna 2006 Jukka Linkolan Hui kauhistus. Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvan koiratrilogian päätösosa, Markus Fageruddin Seitsemän koiraveljestä, sai ensi-iltansa 2008. Timo-Juhani Kyllösen Norppaooppera kesällä 2013 jatkoi perheoopperoiden kantaesityssarjaa.
Toistaiseksi viimeisin kantaesitys Olavinlinnan lavalla, kaiken kaikkiaan siis viidestoista, oli Aulis Sallisen musiikillinen kronikka Linna vedessä vuonna 2017. Teos oli Oopperajuhlien panos osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaa.
Kantaesitysten ohella on juhlien omana tuotantona esitetty klassisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksia. August Everdingin legendaarinen ohjaus Mozartin Taikahuilu-oopperasta (1973) on osoittautunut Oopperajuhlien merkittävimmäksi produktioksi. Vuosien 1973 – 2014 välisenä aikana se on ollut ohjelmistossa 24 kesänä ja sen on kokenut jo ainakin kaksi oopperayleisösukupolvea.
Kantaesitysluettelon löydät täältä.
Vierailutaloja eri puolilta maailmaa
Vuodesta 1987 alkaen (Tallinnan Estonia-teatteri) ovat ulkomaiset oopperatalot rikastuttaneet Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmistoa. Vuosien varrella Savonlinnassa on käynyt vieraina useita merkittäviä oopperataloja, mm. Mariinski-teatteri Pietarista, Bolshoi-teatteri Moskovasta, ROH Covent Garden Lontoosta, Semperoper Dresden, Teatro Massimo Palermosta sekä Ruotsin kuninkaallinen ooppera. Myös oopperatalot Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ovat kuuluneet vierailijoihin Savonlinnassa. Vuonna 2019 vierailevia oopperataloja oli kaksi; Teatro alla Scala ja Volksoper Wien.
Kaikki oopperavierailut
Omat vierailut
Oopperajuhlat on myös vienyt omia tuotantojaan maailmalle. Vuosien saatossa vierailuja on tehty Espanjaan (1997), Ranskaan (1998), Italiaan (1999), Ruotsiin (2000-2002 ja 2004), Israeliin (2001), Chileen (2003), Tanskaan (2002-2003), Malesiaan (2003), Venäjälle (2006 ja 2018) ja Kiinaan (2009 ja 2014).
Vierailut ulkomaille
Savonlinnan Oopperajuhlista on kasvanut yksi Suomen kulttuurielämän kansainvälisesti tunnetuimpia tapahtumia. Aino Acktén sanoin: ”korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa järvimaiseman keskellä on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys”.
