ALKUSOITTO

Äiti kuolee. Perhe suree. Vuodet vierivät.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS – VANGINVARTIJAN TALO

Wetzlar, Saksa, heinäkuun alku. Leskeksi jäänyt vanginvartija lapsineen harjoittelee joululauluja lämpimässä kesäillassa. Vaimonsa kuoltua lesken vanhin tytär Charlotte on huolehtinut perheestä. Kaksi vartijan ystävää piipahtaa käymään. He juttelevat nuoresta runoilija Wertheristä, joka on Charlotten seuralainen illan tanssiaisissa. He kyselevät myös Charlotten poissaolevasta kihlatusta, Albertista. Vieraiden lähdettyä luonnon kauneudesta haaveksiva Werther saapuu. Charlotte tulee paikalle tanssiaisiin pukeutuneena. Werther katselee, kun Charlotte antaa lapsille makeisia, ja jättää heidät sitten viisitoistavuotiaan sisarensa Sophien hoiviin. Idyllisestä näystä syvästi liikuttunut Werther poistuu Charlotten kanssa. Vanginvartija liittyy ystäviensä seuraan ja Sophie jää yksin. Yhtäkkiä hänet yllättää Albert, joka on palannut oltuaan kauan poissa. Iloisina he juttelevat Albertin ja Charlotten tulevista häistä.

Kuun valossa Charlotte ja Werther palaavat vanginvartijan taloon. Werther ihailee Charlotten kauneutta ja omistautumista perheelleen. Hän muistuttaa äitiään. Werther tunnustaa intohimoisesti rakkautensa Charlotteen, ja juuri kun he ovat aikeissa suudella, vanginvartija huudahtaa Albertin palanneen. Hetken taika on mennyttä. Charlotte kertoo luvanneensa kuolevalle äidilleen, että avioituisi Albertin kanssa. Werther on surun murtama.

TOINEN NÄYTÖS – LEHMUKSET

On syyskuun loppu ja kylä juhlii pappinsa 50-vuotishääpäivää. Charlotte ja Albert ovat olleet naimisissa kolme kuukautta. Werther pysyy pariskunnan ystävänä, mutta kärsii yhä ymmärrettyään Charlotten kuuluvan toiselle. Albert sanoo Wertherille ymmärtävänsä tämän synkkämielisyyden, sillä hän tietää minkälaista olisi menettää Charlotte. Werther vakuuttaa tuntevansa vain ystävyyttä heitä kohtaan. Sophie  etsii Wertheriä tanssiin, mutta tämä onnistuu väistämään Sophien. Kun Charlotte ilmestyy, Werther ei voi olla kertomatta hänelle rakkaudestaan, ja muistelee heidän ensi kohtaamistaan. Charlotte muistuttaa häntä velvollisuuksistaan vaimona. Hän käskee Wertheriä tämän itsensä vuoksi lähtemään pois kaupungista, ja olemaan palaamatta ennen joulua. Werther antaa periksi epätoivolle ja hautoo itsemurhaa. Sophie palaa ja pyytää Wertheriä takaisin juhliin, mutta tämä vastaa tylysti lähtevänsä pois aikomatta koskaan palata ja kiirehtii ulos jättäen Sophien kyyneliin. Kun Sophie kertoo uutiset, Albert ymmärtää Wertherin yhä rakastavan Charlottea. Hääpäiväjuhlallisuudet alkavat.

KOLMAS NÄYTÖS – ALBERTIN TALO

Jouluaatto. Charlotte lukee uudelleen ja uudelleen Wertherin kirjeitä ja myöntää rakastavansa Wertheriä yhtä paljon kuin tämä Charlottea. Sophie saapuu ja yrittää piristää sisartaan, mutta Charlotte vaipuu epätoivoon. Yhdessä he muistelevat, kuinka heillä oli tapana soittaa pianoa ja lukea runoja. Werther ilmestyy ja kertoo Charlottelle rakastavansa häntä edelleen ja että Charlotten on myönnettävä myös rakastavansa häntä. Werther käyttäytyy pidäkkeettömästi ja villisti. Käytös pelottaa Charlottea, jota repii antautumisen ja pakenemisen välinen ristiriita. He riitelevät, kunnes Werther suutelee Charlottea. Tämä kauhistuu ja juoksee ulos huoneesta huutaen, etteivät he koskaan enää tapaisi. Werther sanoo Charlotten tuominneen hänet kuolemaan ja lähtee. Albert palaa tietäen myös Wertherin tulleen takaisin. Albertin kuulustellessa Charlottea palvelustyttö ojentaa hänelle Wertherin viestin: hän on lähdössä pitkälle matkalle ja haluaa lainata Albertin aseita. Albert käskee vaimonsa antamaan aseet. Heti Albertin poistuttua Charlotte rientää pelastamaan Wertheriä. 

Charlotte löytää kuolettavasti haavoittuneen Wertherin tämän huoneesta. Werther pyytää, ettei Charlotte kutsuisi apua onnellisena saadessaan viimein olla hänen kanssaan. Charlotte kertoo rakastaneensa Wertheriä heidän ensi tapaamisestaan asti. Werther kuolee, ulkoa kantautuvat lasten laulamat joululaulut.

 Suomennos Hannele Eklund