Alkuperäislibreton tapahtumapaikka ja -aika: Sevilla 1500-luvulla
I näytös: Komtuurin talon pihalla – Kadulla – Don Giovannin puutarhassa – Tanssisalissa
II näytös: Kadulla – Donna Annan talon pihalla – Hautausmaalla – Hämärässä huoneessa Donna Annan talossa – Don Giovannin talon ruokasalissa
I NÄYTÖS
Don Giovanni on tullut varkain tapaamaan Donna Annaa, ystävänsä Don Ottavion kihlattua, ja on vietellyt hänet petollisesti. Paljastuttuaan hän yrittää paeta kasvonsa peittäen. Hänen palvelijansa Leporello odottaa pihalla ankeaan elämäänsä kyllästyneenä ja haluaisi vaihtaa osia naisiin magneetin lailla vetoavan isäntänsä kanssa. Annan huudot herättävät komtuurin, joka kiiruhtaa tyttärensä avuksi ja tukkii viettelijän tien. Kaksintaistelusta tulee lyhyt ja verinen. Donna Annan isä jää hengettömänä makaamaan verilammikkoon. Don Giovanni ja Leporello häviävät yöhön, mutta Don Ottavio rientää rakastettunsa avuksi ja vannoo kostoa.
Donna Elvira, yksi Don Giovannin viettelemistä, rakastamista ja sitten hylkäämistä naisista, tulee Sevillaan etsimään tätä miestä, jota hän yhä rakastaa. Don Giovanni huomaa hänet etäältä ja kehuu Leporellolle uskomatonta hajuaistiaan. Hän on varma, että siinä on ihanteellinen tyttölapsi uudeksi valloitukseksi, lähestyy kohteliaasti mutta huomaa sitten erehdyksensä: nainen onkin Donna Elvira, jota hän rakasti Burgoksessa ja jonka hän kolmen kiihkeän päivän jälkeen hylkäsi ainiaaksi lupauksistaan piittaamatta. Ovelasti hän onnistuu vielä pakenemaan ja jättää Leporellon paljastamaan Elviralle, mikä on Don Giovannin salaisuus: isännän valloitusten loputon luettelo.
Kaksintaistelusta tulee lyhyt ja verinen. Donna Annan isä jää hengettömänä makaamaan verilammikkoon.
Leporello ja Don Giovanni tulevat kahden maalaisnuoren, Zerlinan ja Masetton, häihin. Morsiamen raikkaus ja spontaanius ihastuttaa Don Giovannia, joka uskollisen Leporellonsa avustuksella onnistuu hankkiutumaan eroon mustasukkaisesta Masettosta ja jää lopulta kahden Zerlinan kanssa. Hän lupaa tapansa mukaan rakkautta, uskollisuutta ja avioliittoa pyytäen vastalahjaksi vain pientä intohimon hetkeä linnassaan. Näyttää siltä, että Zerlinankin kohtalona on päätyä petollisen Don Giovannin listalle, kun paikalle tulee Donna Elvira, joka on päättänyt tehdä kaiken selväksi, ensin Zerlinalle, sitten Donna Annalle ja Don Ottaviolle, jotka yhä luulevat Don Giovannia ystäväkseen ja ovat siksi pyytäneet häneltä apua komtuurin kuoleman kostamisessa. Äkkiä Donna Anna tajuaa, että Don Giovanni on hänen viimeöinen viettelijänsä ja isänsä surmaaja ja pyytää Don Ottaviota kostamaan. Ottavio ei käsitä, miten Don Giovanni, hänen ystävänsä, olisi saattanut tehdä jotain niin julmaa, mutta hän haluaa seisoa morsiamensa rinnalla.
Don Giovanni järjestää suuret juhlat ja lupaa täydentää listaansa jopa kymmenen uuden tytön nimellä. Elvira saattaa Annan ja Ottavion juhliin. He ovat naamioituneet, jotta heitä ei tunnistettaisi. Zerlina haluaa päästä sovintoon Masetton kanssa, mutta Don Giovanni yrittää taas vietellä hänet, ja kun Leporello on jälleen kerran auttanut isäntäänsä, hurmuri jää viimein kahden kesken Zerlinan kanssa. Zerlina kauhistuu Don Giovannin käytöstä ja alkaa huutaa. Kaikki kiiruhtavat paikalle. Don Giovanni kieltää kaiken ja sysää syyn Leporellon niskoille. Hänen todellinen luontonsa on kuitenkin jo paljastunut kaikille.
Don Giovanni järjestää suuret juhlat ja lupaa täydentää listaansa jopa kymmenen uuden tytön nimellä.
II NÄYTÖS
Don Giovanni on päättänyt pitää lupauksensa ja lisätä valloitustensa luetteloon uusia naisia. Hän on jo valinnut seuraavan uhrinsa, Donna Elviran kamarineidon. Yhä vastahakoisempi Leporello suostuu siihen, että he vaihtavat vaatteita, ja Don Giovanni neuvoo, miten Leporello saa Burgoksen aatelisneidon pidetyksi loitolla sillä aikaa kun hän itse viettelee kamarineidon. Komeisiin pukineisiin sonnustautunut Leporello onnistuu huijaamaan Elviraa. Don Giovanni, vaikka Leporellon vaatteissakin, on yhtä kaikki myyttinen viettelijä, hän ei kiirehdi vaan laulaa tulevan valloituksensa ikkunan alla serenadin.
Paikalle tulee Masetto, joka janoaa Don Giovannin verta. Hän ei tunne Leporelloksi pukeutunutta Don Giovannia, ja se on vähällä koitua kohtalokkaaksi. Don Giovanni saa Masetton ystäväjoukon hajaantumaan, ja kun he ovat kahden, hän mukiloi raivoissaan Masettoa, kunnes tämä menettää tajuntansa. Masetton löytää Zerlina, joka heltyneenä huolehtii hänestä. Don Giovanni, joka on yhä palvelijansa vaatteissa, törmää paetessaan tyttöön, joka on rakastunut Leporelloon. Hän ei voi vastustaa kiusausta, vaan käyttää onnekasta sattumaa hyväkseen. Luettelo täydentyy taas uudella nimellä. Myös Leporello pakenee, sillä Anna, Ottavio, Masetto ja Zerlina ovat paljastaneet hänet. Elvira oli luullut Leporelloa Don Giovanniksi, puolustanut häntä epätoivoisesti ja rukoillut rakastetulleen armoa.
Mikä sopisi paremmin öiseksi piilopaikaksi kuin hautausmaa? Kas, siellä Don Giovanni ja Leporello kohtaavat yllättäen. Kuunvalo paljastaa komtuurin hautapatsaan. Leporello on kauhuissaan, mutta Don Giovanni haluaa pilailla ja käskee palvelijan kutsua komtuurin patsaan illalliselle. Don Giovannin hämmästykseksi ja Leporellon kauhistukseksi hautapatsas nyökkää. Se ottaa kutsun vastaan.
Don Giovannin hämmästykseksi ja Leporellon kauhistukseksi hautapatsas nyökkää. Se ottaa kutsun vastaan.
Don Ottavio oli lähtenyt kertomaan viranomaisille Don Giovannin rikoksista. Nyt hän pyytää, että hänen rakas Annansa menisi hänen kanssaan naimisiin. Donna Annalla on isän kuoleman vuoksi vielä suruaika, ja hän pyytää taas kerran häiden lykkäämistä.
Don Giovannin elämän viimeiset hetket ovat käsillä. Illallinen on katettu, ja soittajat viihdyttävät talon isäntää Mozartin aikalaisten tutuilla sävelmillä (”O quanto un sì bel giubilo” Vicente Martin y Solerin oopperasta Una cosa rara, jonka libretto on Lorenzo Da Ponten, ”Come un agnello” Giuseppe Sartin oopperasta Tra i due litiganti il terzo gode, jonka libretto perustuu Carlo Goldonin tekstiin, ja kuuluisa ”Non più andrai” itsensä Mozartin Figaron häistä).
Elvira rientää paikalle ja yrittää epätoivoisesti saada Don Giovannin vielä katumaan tekojaan. Kaikki hänen ponnistelunsa ovat turhia, ja kun patsas lupauksensa mukaan tulee, Don Giovanni hyväksyy nöyrtymättä sen, että hänen kohtalonhetkensä on lyönyt. Hän ei aio katua sellaisen auktoriteetin edessä, jota ei tunnusta, sillä hän ei kunnioita taivasta.
Kun helvetin lieskat ovat nielaisseet Don Giovannin, kaikkien muiden elämä jatkaa taas kulkuaan. Anna pyytää Ottaviota odottamaan avioliittoa vielä vuoden, Elvira päättää mennä luostariin, Zerlinalle jää Masetto, ja Leporello lähtee kapakkaan ”etsimään parempaa isäntää”. Kuin auringon hylkäämät taivaankappaleet he jatkavat kukin kiertoradallaan universumissa, josta on äkkiä tullut kylmä, pimeä ja hiljainen.
