Kategoriat Virittäydy

Ohjaajasuuruus Fabrizio Melano tuo esiin olennaisen

Aluksi ohjaaja Fabrizio Melano haluaa siteerata runoilija-kirjailija W. H. Audenin ajatusta Goethen Nuoren Wertherin kärsimyksistä: ”Meille se ei näyttäydy traagisena rakkaustarinana vaan mestarillisena ja musertavana kuvauksena täydellisestä egoistista, pois pilatusta nulikasta. Hän on kyvytön rakkauteen, koska hän ei välitä kenestäkään tai mistään paitsi itsestään ja siitä, että saa tahtomansa millä tahansa kustannuksella.”

Massenet’n ooppera Werther pohjautuu Goethen romaaniin. Siinä soi 1800-luvun lopun aistillisuus, musiikki on pehmeää ja tunteikasta. Nuori ja herkkä Werther piirittää Charlottea. Tällä on kuitenkin velvollisuuksia, hän kasvattaa nuorempia sisaruksiaan ja on lupautunut vaimoksi Albertille. Werther ei kestä Charlotten torjuntaa ja tekee itsemurhan. Vasta kuoleman hetkellä Charlotte myöntää Wertherille rakastaneensa tätä sittenkin.

Melanon ohjauksessa lyyrinen rakkaustarina alkaa elää Audenin kuvauksen tavoin kahdella tasolla, pinnalta romanttisena ja pinnan alla traagisena, kuristavana. 

”Narsistinen persoonallisuushäiriö”, Melano selittää. ”Werther ajattelee, että sen minkä hän haluaa, hän myös saa – Charlotten sielun ja ruumiin. Charlotte pyytää Wertheriä lopettamaan, mutta eihän narsisti luovuta. Werther itse asiassa kuolee täydellisen onnellisena. Hän sai mitä halusi.” Ohjauksessaan Melano pohtii, miksi Charlotte lankeaa Wertheriin. ”Narsisti osaa olla hurmaava. Charlottella on isoja vastuita, talous, lapset, kaikki. Ehkä Werther on hänelle romanttinen pako velvollisuuksista.”

Kun on työskennellyt oopperan parissa enemmän kuin viisi vuosikymmentä, joista kolmekymmentä kautta New Yorkin Metropolitanissa, ja ohjannut sellaisia laulajia kuin Callas, Scotto, Pavarotti ja Domingo, voi jo puhua perinnöstä oopperakulttuurille.

Fabrizio Melano summaa omaa merkitystään näin: ”Olen yrittänyt yksinkertaistaa ja etsiä olennaista. Ohjaamisessa puolet on sitä, että riisutaan pois mitä ei tarvita. Ja puolet sen löytämistä, mitä tarvitaan.” 

Wertherissä Melano keskittyy henkilöhahmojen mielensisäisiin tapahtumiin. Siksi lavastus on pelkistetty, se antaa tilaa laulajille. ”Onneksi he ovat erittäin hyviä, it’s worth”, hän naurahtaa lämpimään tyyliinsä. Aljaž Farasin on Melanon oma löytö nimirooliin. ”Arvostan sitä, miten Aljaž uskaltaa heittäytyä narsistiksi”, ohjaaja sanoo. Charlotte puolestaan käy oopperan aikana läpi suuren muutoksen. ”Ivana Srbljan tekee sen joka kerta upeasti. Hän on hieno”, Melano kiittää. 

Ennen vierailuesityksiä Oopperajuhlilla, Kroatian kansallisooppera on esittänyt Wertheriä Rijekassa. Olavinlinnan esitysten aikaan ohjaajasuuruus on 82-vuotias. ”Näytän jatkavan työskentelyä. Tunnen jo väsymystä, mutta ohjaamisen hetkellä unohdan ikäni. Olen kiitollinen, lataudun musiikista.”

Teksti: Johanna Järventaus