Musikaalit ovat tulleet vauhdilla oopperatalojen ohjelmistoon tällä vuosituhannella. Ensi kesänä Olavinlinnassakin nähdään Suomen kaikkien aikojen suosituin musikaali, Viulunsoittaja katolla.
Oopperatalot ovat ottaneet musikaalit syleilyynsä, eikä ihme, onhan musikaalin ja oopperan ero hiuksen hieno, ellei olematon. Ennen 1970-lukua musikaalit laulettiin ilman mikrofoneja ja sävellettiin suurelle orkesterille. Ja kun musikaalin esittäjiltä vaaditaan yhä monipuolisempaa laulutekniikkaa ja oopperalaulajilta yhä enemmän näyttelijän taitoja, raja on hämärtynyt entisestään.
Puhe kevyestä ja vakavasta, viihteestä ja taiteesta musiikkiteatterin eri perinteiden välillä onkin turhaa. Ooppera syntyi renessanssin viime hetkillä viihteeksi, ja suuren kansan populaarina ajanvietteenä se kasvatti suosiotaan läpi vuosisatojen – kunnes sen kilpailijoiksi nousi ensin operetti, sitten musikaali. Kaikki kolme perustuvat samalle ajatukselle musiikin mahdollisuuksista kertoa tarinoita.
Yleisö kokee laulun ja puheteatterin risteytyksenä musikaalin helposti omakseen. Musikaaliklassikoiden takana on muutamia ylivertaisia nimiä, kuten Richard Rogers, Stephen Sondheim, Kurt Weill, George Gershwin ja Leonard Bernstein. Heidän näyttämöteoksensa rikastuttavat oopperatalojen ohjelmistoa siinä missä Rossini, Bizet ja Puccini.
Jerry Bockin Viulunsoittaja katolla on musikaaleista kestävin ja suosituin. Sen monet laulut ovat niin suosittuja, ettemme aina muista niiden alkuperää: Nousee päivä, laskee päivä, esimerkiksi, puhumattakaan päähenkilön, Ukrainan juutalaisen Tevjen huolettomasta haaveilusta Rikas mies jos oisin. Koskettavan, haikean, tarttuvan ja iloisen musiikin lisäksi Viulunsoittaja katolla puhuttelee meitä tarinallaan.
”Sen monet laulut ovat niin suosittuja, ettemme aina muista niiden alkuperää: Nousee päivä, laskee päivä, Rikas mies jos oisin…”
Maitomies Tevjen ja hänen vaimonsa Golden viisi tytärtä pitäisi saada naimisiin, mutta nuori polvi ei ole kiinnostunut avioliittovälittäjän ehdokkaista eikä oikein muistakaan sukunsa perinteistä. Lopulta tyttäret voittavat vanhempansa ja saadaan suuret, tunnelmalliset häät. Venäjän antisemitismi heittää varjonsa kylään, jossa eletään vuotta 1905. Ei ole vaikea nähdä yhtäläisyyksiä monien kylien, kansojen ja sukujen elämään, ennen ja nyt, ja siksi Viulunsoittaja katolla on säilyttänyt asemansa maailman suosituimpana musikaalina.
Teksti: Minna Lindgren, juttu on julkaistu vuoden 2023 lehdessä.
Viulunsoittaja katolla ensi-ilta 23.7., liput ja lisätiedot täällä.
