Avainsana: Haastattelu

”Sovitut työt hoidetaan ja mennään teos kerrallaan”, nauraa ohjaaja Mikko Kouki kertoessaan, miltä tuntuu tarttua elämänsä toiseen oopperaohjaukseen. Säveltäjä Joonas Kokkosen (1921–1996) Viimeiset kiusaukset ei ole hänelle entuudestaan tuttu. Ohjaajalle uusi teos on Koukin mielestä hyvä lähtökohta. Aiemmat näyttämöversiot eivät hänen näkemyksessään kummittele. ”Kun itselläni ei ole tämän oopperan kanssa aiempaa historiaa, voin lähteä työstämään sitä tyhjältä pöydältä”, Kouki kertoo ja sanoo lähtevänsä helposti uusiin asioihin mukaan. ”Sanon kyllä, ja mietin sitten jälkikäteen mitä tuli luvattua”, hän tunnustaa pilke silmäkulmassa.

Turun kaupunginteatterin taiteellisen johtajan Mikko Koukin ensimmäinen oopperaohjaus oli Turun kaupunginteatterin ja Saaristo-oopperan yhteistyönä toteutettu Aulis Sallisen Punainen viiva vuonna 2023. Kouki sai kaikki näytökset loppuunmyyneestä ohjauksestaan yleisön ja kriitikoiden varauksettomat kiitokset. Turun oopperatuotannossa hän tutustui myös Savonlinnan Oopperajuhlien taiteelliseen johtajaan, kapellimestari Ville Matvejeffiin, joka johti tuolloin ja johtaa nyt myös Viimeiset kiusaukset.

HISTORIALLINEN YHTEISTYÖ

Viimeiset kiusaukset -ooppera kuuluu ylivoimaisesti suosituimpiin ja menestyksekkäimpiin kotimaisiin oopperoihin. Sitä on esitetty sadoissa näytännöissä tuhansille katsojille oopperalavoilla aina New Yorkin Metropolitania myöten, jossa se nähtiin Kansallisoopperan vierailuesityksenä. Teos kantaesitettiin Kansallisoopperassa vuonna 1975 ja se on ollut talon ohjelmistossa kaikkiaan kolmesti. Savonlinnan Oopperajuhlilla tätä oopperaa esitettiin vuosina 1977–1980 ja sen lisäksi useilla muilla näyttämöillä eri puolilla Suomea.

50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Viimeiset kiusaukset palaa nyt oopperalavoille poikkeuksellisen näyttävästi kahden kotimaisen oopperatoimijan yhteistyönä. Maaliskuussa teos nähdään Tampereen Oopperassa ja heinäkuussa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Päärooleissa laulavat basso Mika Kares ja sopraano Silja Aalto. Esitysten kuoro ja orkesteri ovat molempien oopperatoimijoiden omat, solistit ja muu tuotanto yhteiset.

Viimeisten kiusausten poikkeuksellista toteutustapaa kahdessa täysin erilaisessa ympäristössä Kouki pitää erityisen kiinnostavana. ”Saman suunnitelman on toimittava sekä Olavinlinnassa että Tampereella, mikä tietenkin asetti suunnittelun lähtökohdalle raamit.” Hyvästä lavastussuunnitelmasta Kouki kiittää Teemu Loikasta, joka on hänelle tuttu useista aiemmista tuotannoista. ”Pienin muutoksin toteutus saadaan kyllä taipumaan molempiin ympäristöihin”, Kouki vakuuttaa.

AJATON JA IÄTÖN

Kirjailija Lauri Kokkosen (1918–1985) libretto jättää Koukin mukaan ohjaajalle runsaasti tulkinnanvaraa. ”Musiikissa olevat pitkät välisoitot antavat paljon erilaisia mahdollisuuksia.” Erot laulajien ja puheteatterin näyttelijöiden ohjaamisessa liittyvät ennen kaikkea musiikkiin. ”Oopperassa ohjaaminen on määritelty nuoteissa. Jos kahden repliikin väliin on sävelletty monta tahtia musiikkia, niin kyllähän se kohtaukseen vaikuttaa.”

Mikko Kouki on tarttunut innostuneena suomalaiseen klassikkoteokseen, jonka tarina on syvästi vetoava ja musiikki upeaa. ”Sekä libretossa että musiikissa on suurta tunnetta ja dramatiikkaa. Siksi Viimeiset kiusaukset on ajaton ja iätön!”